Uusi toimintamalli edistää maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumista
Kotoutumispalveluja täydentäviä palveluja on tarpeellista kehittää erityisesti naisille, sillä maahan muuttaneiden naisten asema on monin tavoin miehiä haavoittuvaisempi. Naiset osallistuvat ulkomaalaistaustaisia miehiä ja kantaväestöä harvemmin työelämään. Naiset hoitavat lapsiaan useimmiten kotona ja perustavat perheen suomalaistaustaisia naisia aikaisemmin, joka vaikuttaa muun muassa naisten tulotasoon heikentävästi. Koulutustaso voi jäädä alhaisemmaksi, eikä työkokemusta ole välttämättä lainkaan ennen perheen perustamista.
Lisäksi kotoutumista tukeviin kielikoulutuksiin osallistuminen voi olla hankalaa ja kontaktit suomalaiseen yhteiskuntaan saattavat jäädä vähäisiksi, mikä taas vaikeuttaa sopeutumista.
”Kotoutujien tilanteet ovat moninaisia, eikä haavoittuva asema yhdistä kaikkia naisia. Haavoittuvimmassa asemassa ovat kuitenkin Lähi-idästä ja Afrikasta muuttaneet naiset. Kotoa kotiin -hanke vastasi yhteiskunnalliseen tarpeeseen palvelujen yhdenvertaisen saavutettavuuden näkökulmasta, koska ensisijaisena kohderyhmänä olivat kolmansista maista tulleet naiset”, sanoo projektipäällikkö Maija Eerola LAB-ammattikorkeakoulusta.
Kotoa kotiin -toiminta tukee naisten osallisuuden toteutumista omassa elämässä ja yhteisöissä
Hankkeessa kehitettiin kotoutumispalveluja täydentävää matalan kynnyksen toimintaa, jonka puitteissa maahan muuttaneille naisille järjestettiin ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaa sekä yksilöohjausta. Tämä kokonaisuus nivoutui yhteen Kotoa kotiin -toimintamalliksi, jonka avulla kotoutumista tukevaa toimintaa voidaan jatkaa Lahdessa sekä toteuttaa myös muualla Suomessa.
Osallisuutta edistävien toimintamallien tulisi juurtua osaksi jatkuvaa toimintaa. Hankkeen toimintaan osallistuneiden naisten haastattelutulosten mukaan ryhmän toimintaan osallistuminen oli merkinnyt käänteentekevää muutosta heidän kotoutumisessaan. Osallistujien kielitaidon vahvistumisen lisäksi toimijuus ja sosiaaliset resurssit lisääntyivät.
Tarve vastaavan toiminnan jatkumiselle Lahdessa on Eerolan mukaan ilmeinen. ”Hankkeessa edistettiin osallisuutta löytämällä palvelujen ulkopuolelle jääneitä ja toivotettiin heidät tervetulleeksi mukaan toimintaan. Toiminta tarjosi naisille mahdollisuuden päästä osaksi yhteisöjä sekä vaikuttaa omaa elämää koskeviin asioihin. Osallistujien vaikuttamismahdollisuudet vahvistuivat myös toiminnan ulkopuolella.”
Kotoa kotiin -hanke oli osa Euroopan unionin kotoutumistyötä ja sitä rahoitti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (AMIF).
Lisätietoja:
Maija Eerola, LAB-ammattikorkeakoulu
+358 50 463 5069, maija [dot] eerola
lab [dot] fi (maija[dot]eerola[at]lab[dot]fi)
