Vanhustyön vetovoima kasvuun uudella johtamistavalla

Kuva
villa-ilon-huoneentaulu-valmentavasta-johtamisesta
Iäkkäiden palveluissa on jo vuosia koettu haasteita henkilöstön saatavuuden ja alan vetovoimaisuuden suhteen. Nyt alalla puhaltavat vihdoin uudet tuulet.

Heinolalaisen palveluskeskus Villa Ilon toiminnanjohtaja Mira Nurminen viimeisteli juuri opintonsa LAB-ammattikorkeakoulussa. Nurminen suoritti sosiaali- ja terveysalan YAMK-tutkinnon, Tulevaisuuden johtaja sosiaali- ja terveysalalla. Samaa tutkintoa suorittaneen Katri Saaren kanssa tehty opinnäytetyö käsitteli valmentavan johtamisen periaatteiden ja käytäntöjen luomista Villa Iloon.

"Meitä kiinnosti Katrin kanssa valmentava johtaminen ja totesimme, että edustamani organisaatio sopisi hyvin tähän. Koin, että oma työyhteisöni on hyvin kehittymishaluinen. Olimme osaltaan soveltaneet valmentavaa johtamista jo aiemmin toiminnassamme", Nurminen kertoo.

Valmentava johtaminen perustuu osallistamiseen

Valmentavassa johtamisessa on tavoitteena johtajan ja henkilöstön vuorovaikutussuhteen kautta rohkaista henkilöstön jäseniä kohti itsenäistä johtamista. Toimintamallissa korostuu henkilöstön jäsenten itsenäinen päätöksenteko, kokonaisvaltainen ajattelu sekä kasvaminen työyhteisön jäsenenä. Toimintamalli tukee henkilöstön sitoutumista ja saatavuutta. Lisäksi sillä voidaan vaikuttaa hoitoalan tarpeettomaan hierarkiaan.

"Valmentava johtaminen ei poissulje johtamista, vaan toiminta on matalahierarkkista ja päätöksiä tehdään organisaatiossa yhdessä. Henkilöstö pääsee itse tekemään asioita, mikä ruokkii työntekijän luovuutta ja laittaa pohtimaan, miten jotain tiettyä asiaa voisi kehittää. Mielestäni tämä myös lisää hienosti vuorovaikutusta henkilöstön kesken", Nurminen kertoo.

Organisaatiomuutosta rakentamassa

Villa Ilossa valmentavan johtamisen muutosta lähdettiin toteuttamaan työntekijöille suunnatun kyselyn ja työpajojen kautta.  Kyselyn avulla kartoitettiin työntekijöiden ajatuksia valmentavan johtamisen nykytilasta ja kehityskohteista. Työpajoissa työntekijät pääsivät pohtimaan, miten heidän osallisuuttaan ja itseohjautumistaan voitaisiin lisätä.

"Työpajojen käyttö työtapana vahvisti entisestään ajatusta, että tällainen sopii meille. Vaikka tuntui, että jotkut muutettavat asiat ovat pieniä, olen saanut palautetta siitä, kuinka merkittäviä ne ovat olleet henkilöstölle."

Muutoksen myötä työntekijät pääsevät vaikuttamaan entistä enemmän esimerkiksi kesälomiensa sijoittumiseen ja pituuteen, työvuorojen suunnitteluun, omahoitajuuteen liittyviin työtehtäviin ja lääkehoidon vastuunjakoon. Yhdessä sovituista asioista teetettiin huoneentaulut valmentavan johtamisen periaatteista ja käytännöistä, Villa Ilon strategiasta ja työyhteisötaitojen kehittämisestä.

"Teetimme yhdessä sovituista asioista huoneentaulut, jotka ovat näkyvillä koko ajan. Oli tärkeää, etteivät päätökset jäisi vain sanahelinäksi", Nurminen painottaa.

Villa Ilo kuuluu Hovikoti-konserniin, jolla on Suomessa muitakin yksiköitä. Nurminen pääsi esittelemään toimintamallia myös konsernin muiden yksiköiden johtajille.

"Yksiköiden johto kokoontui koulutuspäiville, ja pääsin siellä tuomaan tätä enemmän esille. Jokainenhan sen lopulta omassa yksikössään päättää, miten tätä otetaan siellä käyttöön", Nurminen toteaa.

Vaikka YAMK-tutkinto on saatu suoritettua, opinnäytetyön myötä aloitettu muutosprosessi ei tule jäämään tähän. Tulevaisuudessa jo sovittuja käytäntöjä tullaan Nurmisen mukaan viemään eteenpäin.

"Taulut ovat nyt seinällä, ja pohdimme kehitettäviä asioita jatkossakin. Tarkoituksena on syventää yhdessä sovittuja asioita. Nyt henkilöstö on esimerkiksi päässyt suunnittelemaan työvuoroja, mutta sitä ja monia muita juttuja viedään vielä eteenpäin."