Testauspalvelut

UKK-kävelytesti

UKK-instituutissa kehitetty kävelytesti arvioi aerobista kestävyyskuntoa. Testi suoritetaan kävelemällä tasaista tahtia 2km matka niin nopeasti kuin mahdollista oman kunnon asettamissa rajoissa. Kävelytesti on suunnattu passiiviselle tai vähän liikkuvalle henkilölle. Kävelytesti sopii lähes kaikille 20–65-vuotiaille aikuisille, joilla ei ole ripeää kävelyä rajoittavaa sairautta tai vammaa tai sydämen sykkeeseen vaikuttavaa lääkitystä. UKK-kävelytesti antaa luotettavan testituloksen myös ylipainoisille ihmisille. Testin tulos ilmaistaan kuntoindeksinä ja halutessaan testistä saa myös arvion maksimihapenottokyvystä (VO2max). Testin jälkeen testattava saa palautteen testin tuloksista.

Maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen

Epäsuora menetelmä (ErgoPro)

Epäsuoralla polkupyöräergometritestillä pystytään arvioimaan luotettavasti testattavan maksimaalista hapenottokykyä. Tärkein kestävyyskunnon mittari on hapenottokyky, joka perustuu hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoon. Kestävyyskunto ilmenee elimistön kykynä kuljettaa happea ja käyttää sitä lihastyön vaatimaan energiantuottoon sekä vastustaa väsymystä. Maksimaalisen hapenottokyky määritetään arvioidun tai toteutuneen maksimikuormituksen perusteella. Epäsuoralla polkupyöräergometritestillä voidaan seurata erinomaisesti kunnon kehittymistä.

Testissä poljetaan portaittain nousevaa vastusta vastaan, joka määritetään yksilöllisesti oman kuntotason mukaisesti. Polkupyöräergometritestissä seurataan testattavan sydänkäyrää (EKG), sydämen sykettä, verenpainetta ja koetun kuorman määrää (Borgin asteikko). Tulosten perusteella ohjelma määrittää maksimaalisen hapenottokyvyn (VO2max). Testattava saa ohjeet syketasoina eri kestävyysominaisuuksien harjoittamiseen. Polkupyörätesti sopii parhaiten kuntoilijoille ja urheilijoille.

Suora menetelmä (Spiroergometria)

Maksimaalisen hapenottokyvyn mittaaminen suoralla menetelmällä on luotettavin keino selvittää henkilön hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Suora menetelmä tarkoittaa hengityskaasujen analysointia fyysisen kuormituksen aikana. Maksimaalinen hapenottokyky tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä kuljettaa happea ja lihasten kykyä käyttää sitä energiantuotantoon äärimmäisessä rasituksessa. Tärkein kestävyyskunnon mittari on hapenottokyky, joka kertoo hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnosta.

Suorassa testissä lajitaustausta riippuen testattava polkee joko polkupyöräergometrillä tai juoksee juoksumatolla nousevalla vakioidulla kuormamallilla uupumukseen asti. Hengityskaasujen lisäksi testattavalta seurataan sydämen sykettä, verenpainetta ja happisaturaatiota. Suora hapenottokykytesti sisältää InBody-kehonkoostumusmittauksen. Veren laktaattipitoisuus mitataan halutessa sormenpäästä jokaisella kuormaportaalla.

Tulosten perusteella määritetään maksimaalinen hapenottokyky (VO2max), aerobinen ja anaerobinen kynnys. Testattava saa ohjeet syketasoina eri kestävyysominaisuuksien harjoittamiseen. Suoraa mittausmenetelmää käytetään pääasiallisesti kestävyysurheilijoiden maksimaalisen suorituskyvyn määrittämiseen.

InBody-kehonkoostumusmittaus

Kehonkoostumusmittaus suoritetaan Inbody-laitteella. Inbody-mittauksen tulos auttaa seuraamaan elintapoja ja niiden vaikutuksia terveyteen. Testin jälkeen annetaan sekä suullinen että kirjallinen palaute mittaustuloksesta.

InBody-mittauksesta saa esimerkiksi selville:

- Kokonaispaino
- Lihasmassa
- Lihastasapaino
- Kehon rasvaton massa
- Rasvamassan määrä
- Rasvaprosentti
- Viskeraalinen rasva
- Kehon nesteet
- Painoindeksi (BMI)
- Vyötärö-lantiosuhde
- Perusaineenvaihdunta

Tuki- ja liikuntaelimistön kuntotesti - Goodfit-testistö

Tuki- ja liikuntaelimistön kunto on yhteydessä lihas- ja tukikudosten rakenteisiin, niiden toimintaan ja sairauksiin. Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoon kuuluu lihasvoima- ja kestävyys, nivelten liikkuvuus, motorinen kunto (tasapaino) ja kehon koostumus (Inbody). Näillä on yhteys mm. selän ja niskahartiaseudun terveyteen ja kehon asentojen ja liikkeiden hallintaan.

Tuki- ja liikuntaelimistön testissä kartoitamme sinulta kehon koostumuksen, staattisen ja dynaamisen tasapainon, nivel- ja lihasliikkuvuuden sekä lihasvoiman eri kehonosista. Testituloksia verrataan Suomessa yleisesti käytettyihin viitearvoihin ja kuntoluokkiin saman ikäiseen ja samaa sukupuolta olevaan henkilöön (UKK-terveyskuntotestistö). Testituloksista saa suullisen palautteen ja kirjalliset harjoitusohjeet.

Maksimaalisen lihasvoiman testipatteristo

Testipatteristo sisältää isometrisesti toteutetun maksimaalisen lihasvoiman mittauksen kokonaisvaltaisesti eri kehon osista ja hyppykorkeuden mittauksen hyppylevyllä. Testipatteristo mittaa isometrisesti alaraajojen ojennusta, maastavetoa, keskivartalon ojennusta ja koukistusta, penkkipunnerrusta ja yläraajojen puristusvoimaa. Isometrinen eli staattinen lihasvoimamittaus suoritetaan vakioidulla nivelkulmalla, jolloin lihaksen ulkoinen pituus ei muutu. Isometrisen voimantuoton etuina ovat turvallisuus, hyvä toistettavuus ja helppo suoritustekniikka. Isometrisissä lihasvoimamittauksissa mittauslaitteina käytetään erilaisia venymäantureita, jotka aistivat anturiin kohdistuvan puristus- ja venytysvoiman. Hyppykorkeuden mittauksessa tarkastellaan alaraajojen kykyä tuottaa räjähtävää ylöspäin suuntautuvaa voimaa. Mittaus tehdään staattisesta – ja esikevennetystä hypystä.

Testipatteriston tuloksista saa suullisen ja kirjallisen palautteen. Testipatteristo on suunnattu aktiivikuntoilijoille tai urheilijoille.

Biomekaniikan ja kuormitusfysiologian laboratorio 

Ajanvaraus

motiivilab [dot] fi (motiivi[at]lab[dot]fi)

Sami Jukkala, p. 040 635 8510
Pekko Pirhonen, p. 040 725 8826