Kotoa kotiin

Kotoa kotiin -hanke on suunnattu ensisijaisesti kotoutumisajalla oleville arabian-, kurdin-, darin- ja thaikielisille naisille, jotka olivat jääneet palveluiden ja kotoutumistoimien ulkopuolelle. Perustelluista syistä (haavoittuvainen asema, heikko kielitaito, työttömyys, syrjäytymisvaara) hankkeen toimintaan voitiin kuitenkin ottaa mukaan myös kotoutumisajan jo ylittäneitä.

Hankkeessa toteutetaan ryhmätoimintaa, joka vahvistaa kohderyhmän sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä mielen hyvinvointia.

Lisäksi osallistujat saavat vertaistukea ja toimintaan perehdytetyiltä maahanmuuttajataustaisilta ja kantasuomalaisilta vapaaehtoisilta. Toimintaan voi osallistua lasten kanssa.

Toteutusaika

1.4.2019 - 30.9.2021

Projektin tila

Päättynyt

Toteutusalue

Kansallinen

Rahoitus

Amif-rahoitus

LABin rooli

Hallinnoija

Yksikkö

Hyvinvointi

Painoala

Hyvinvointi

Projektissa tapahtuu

Kotoa kotiin -hanke on päättynyt

Hankkeen tavoitteena oli edistää naisten kotoutumista vahvistamalla sosiaalista osallisuutta, yhteiskunnallista aktiivisuutta, suomen kieltä, kulttuurituntemusta sekä mielen hyvinvointia.

Hankkeessa kehitettiin kotoutumispalveluja täydentävää matalan kynnyksen toimintaa, joka sisälsi maahanmuuttaneille naisille ryhmätoimintaa, yksilöohjausta ja vapaaehtoistoimintaa. Toiminta tarjosi naisille vertaistukea ja erilaisia kielenkäyttötilanteita suomen kielen opettajien , ohjaajien ja vapaaehtoisten kanssa.

Kotoa kotiin - toimintamalli

Toimintamalli on kuvattu oppaassa, joka on koottu ryhmä- tai vapaaehtoistoimintaa järjestevän tahon hyödynnettäväksi. Toimintamalli on kokonaisuus, mutta sitä on mahdollisuus soveltaa eri kohderyhmille tai hyödyntää koottua tukimateriaalia.

Eerola, M., Kangassalo, T., Kröneck, M., Liski, E., Pirttikoski, V. & Rauss, L. 2021.
Kotoa kotiin -toimintamalli naisten kotoutumisen tukena: hyvinvointia ja osallisuutta ryhmä- ja vapaaehtoistoimintaan. Saatavilla: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-375-5

Kotoa kotiin -materiaalia

Suomen kielen opiskelua
https://kotoakotiin.wordpress.com/

Kotoa kotiin -hankkeen webinaarissa tehty livekuvitus.

Hankkeesta kirjoitettua

26.10.2021 Kotoa kotiin -hanke edisti kotoutumista tarjoamalla naisille kohtaamispaikkoja ja yhteisöjä

28.9.2021 Uusi toimintamalli edistää maahanmuuttajataustaisten naisten kotoutumista

4.8.2021 Maahanmuuttajanaisten korona-ajan kohtaamisia Teamsissa ja puistoissa

24.6.2021 Luonto mukana Kotoa kotiin -hankkeen maahanmuuttajanaisten kotoutumisessa

20.5.2021 Unelmointi ja vertaistuki kotoutumisen ja mielen hyvinvoinnin tukemisessa

18.3.2021 Päijät-Hämeessä edistetään naisten kotoutumista: ”Äidin ja naisen kotoutuminen vaikuttaa positiivisesti koko perheeseen”

23.2.2021 Kulttuuri ja kieli tutuksi toiminnan kautta

16.12.2020 Osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava toiminta kotoutumisen tukena

25.11.2020 Kotoa kotiin -hanke tuo tukea syrjäytymisvaarassa oleville

13.5.2020 Kotoa kotiin -hankkeeseen osallistuvien naisten hyvinvointia tukemassa

9.4.2020 Lukutaitoa tai ei, WhatsAppissa kohdataan

Tavoitteet

1) Kehitetään kotoutumista tukeva ryhmätoimintamalli (2 pilottia), joka sisältää kohderyhmän tavoittamisen, alkukartoituksen ja tarvittaessa akuutin tuen piiriin ohjaamisen, ryhmämuotoisen tukiprosessin ja jatkopoluille saattamisen.

2) Luodaan osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava vapaaehtoisen vertaistuen malli, johon rekrytoidaan ja perehdytetään pidempään Suomessa olleita maahanmuuttajataustaisia ja kantasuomalaisia naisia. Samalla kehitetään materiaalia ja välineistöä vapaaehtoissuhteen ja kotoutumisen tueksi.

3) Arvioidaan toimintaa kerätyn seuranta-aineiston perusteella ja mallinnetaan kokonaisuus kuvaamalla se kahden pilottivaiheen jälkeen niin, että sitä voidaan levittää.

Hankkeen toiminta-alue on Päijät-Häme ja kaikki tapaamiset järjestetään Lahdessa. Hanketta toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu, Lahden Diakonialaitos ja Koulutuskeskus Salpaus.

Hankkeen vaikuttavuus

Ryhmätoimintaan osallistuminen edistää naisten kotoutumista. Heidän verkostonsa laajenevat ja he tutustuvat alueen palveluihin ja toimintoihin. Heidän suomen kielen taitonsa vahvistuu ja ryhmätoiminnan jälkeinen jatkopolkunsa selkiytyy. Heillä on paremmat edellytykset aktiiviseen vanhemmuuteen, muun muassa lastensa koulunkäynnin tukemiseen. Myös vapaaehtoisten osallisuus ja osaaminen vahvistuvat.

Kestävän kehityksen tavoitteet