Hyvät työllistymisnäkymät motivoivat Annia opiskelemaan infratekniikkaa

Valmistuin restonomiksi hieman ennen koronapandemian alkua, mutta pandemian myötä jäin työttömäksi. Koska taustalla oli jo yksi tutkinto ja opiskelu ammattikorkeakoulussa oli tuttua, päätin hakea uudelleen opiskelemaan.

Tekniikan ala ja yhdyskuntatekniikka (nykyisin nimellä infratekniikka) valikoitui hakulomakkeeseen avopuolison ehdotuksesta hakukohdetta miettiessäni. Alun perin suunnitelmana oli vain käydä tutustumassa nykyiseen pääsykoeprosessiin, joka oli muuttunut edellisen hakukertani jälkeen, mutta kahden kuukauden itsenäinen matikan kertaus maksoi itsensä takaisin, kun pääsin sisään ensimmäisellä yrityksellä. Opiskelupaikka aukesi siis puoliksi vahingossa ja sen myötä täysin uusi ura, jota en koskaan ollut osannut itselleni kuvitella.

Ryhmämme oli ensimmäinen, joka jo hakuvaiheessa määritteli erikoistumisalakseen joko rakennus- tai yhdyskuntatekniikan. Tästä huolimatta opiskelemme kuitenkin yhdessä samoja perusopintoja ensimmäisten parin vuoden ajan.

Meitä aloitti lähes 60 opiskelijaa, joten ryhmämme on suuri. Tällainen ryhmäkoko kuitenkin mahdollistaa paljon – joukkoon mahtuu paljon eri ikäisiä ihmisiä, suoraan lukiosta tai ammattikoulusta tulleita, alanvaihtajia ja niitä, jotka ovat työskennelleet alalla jo vuosia. Tietoa ja taitoa on paljon ja joukosta löytää aina seuraa syömään, ryhmätyön tekemiseen tai pähkäilemään tehtäviä.

Ei vain luokassa tai tietokoneen ääressä istumista

Yhteisiin perusopintoihimme kuuluu sekä rakennus-, että yhdyskuntatekniikan kursseja, joilla opiskellaan molempien alojen perusteita. Näillä kursseilla rakennetaan tukeva pohja (pun intended) tulevia opintoja varten. Lisäksi perusopintoihin kuuluu muun muassa matematiikkaa, fysiikkaa, viestintää ja kieliä.

Jo perusopinnot ovat monipuolisia ja kattavia ja monet löytävät niiden aikana sen tietyn jutun, johon haluavat syventyä esimerkiksi työharjoitteluissa. Perusopintojen jälkeen rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelijat keskittyvät omiin erikoistumisopintoihinsa. Infratekniikassa itseäni kiehtoo erityisesti alan monipuolisuus ja mahdollisuudet työskennellä erilaisissa tehtävissä ja ympäristöissä.

Omia suosikkejani tähän mennessä ovat olleet viestinnän kurssi sekä betonitekniikka, jonka aikana pääsemme laboratorioon sekoittamaan omaa betonia. Itse tekeminen on ainakin omassa oppimisessani tärkeä tekijä – eikä siinäkään ole valittamista, että opintoja suoritetaan muullakin tavalla kuin luokassa tai tietokoneen ääressä istumalla. Lappeenrannan kampuksen tekniikan laboratoriot kuuluvatkin Suomen parhaimpiin.

Opintojen aikana tulee kuin itsestään asetettua itselleen tavoitteita, joiden avulla pyrkii entistä parempiin tuloksiin. Omana tavoitteenani on valmistua insinööriksi neljän vuoden koulutuksesta jo 3,5 vuodessa.

Tekniikan alalta työllistyy hyvin

Opintoihin kuuluu kolme työharjoittelua, jotka suoritetaan kesäisin lukuvuosien välissä. Yksi tärkeimpiä tekijöitä tekniikan alalle hakemisessani oli työllistyminen – monet työllistyvät jo opintojen aikana, nimenomaan harjoitteluiden kautta, eivätkä ilman työpaikkaa valmistuneetkaan pyöri kauaa vapaana työmarkkinoilla. Alalla toimiviin yrityksiin päästään tutustumaan muun muassa esittelyiden ja vierailuiden myötä heti opiskeluiden alusta saakka.

Opiskeluiden alkaessa lupasin itselleni tehdä niitä asioita, jotka ensimmäisen tutkintoni aikana jäivät syystä tai toisesta toteuttamatta. Tämän lupauksen myötä olen päätynyt mukaan niin tutortoimintaan kuin markkinoimaan koulua ja opiskelualaani esimerkiksi Studia-messuille.

Halutessaan opintojen oheen voi kerätä niin paljon muutakin tekemistä kuin itse haluaa ja jaksaa: opiskelijoilla on mahdollisuus tutoroida toisia opiskelijoita, olla mukana opiskelijakunnan tai oman ainejärjestön toiminnassa, toimia markkinointitiimissä ja paljon muuta.

Lappeenrannan monipuolinen kampus ja tiivis yhteisö

Ihastuin yliopiston kanssa jaettavaan kampukseen jo pääsykokeissa. Aurinkoisena päivänä vieressä kimalteleva Saimaa, luonnon läheisyys ja tyylikkäät sisätilat saivat jo hieman toivomaan, että vaikka olin tullut vain tutustumaan uuteen pääsykokeeseen, pääsisin jonain päivänä opiskelemaan nimenomaan Lappeenrantaan.

Kampuksella on myös muun muassa useita eri ravintoloita ja kahviloita, ruokakauppa, kirjasto, sekä kuntosali ja liikuntapalveluita. Opiskelijoille on varattu tiloja itsenäiseen opiskeluun ja ryhmätyöskentelyyn ja esimerkiksi tekniikan opiskelijoille on varattu omia tietokoneita ohjelmistoineen. Yliopiston puolelta löytyy myös esimerkiksi kampuskauppa, jossa bussikortin lataaminen tai luentolehtiön ostaminen sujuu näppärästi koulupäivän ohessa.

Tukea opiskeluun saa koko opintojen ajan, oli kysymys mistä tahansa. Tutoropettajat, opintopsykologit, kampuspapit ja muut asiantuntijat ovat täysin opiskelijoiden käytettävissä ja heidän kanssaan voi keskustella mieltä vaivaavista asioista. Parasta LABissa onkin yhteisö, kampus ja opintoihin saatava tuki.

Opiskeluiden myötä päädyin vuokraamaan Lappeenrannasta itselleni pienen tukikohdan, josta käsin hoidan opiskelun ja muut kouluasiat arkisin ja viikonloput vietän kotona toisella paikkakunnalla. Koska Lappeenrannassa sijaitsevat sekä LAB-ammattikorkeakoulu että LUT-yliopisto, sopii kaupunki opiskelijalle erinomaisesti. Vuokra-asuntoja on tarjolla runsaasti ja julkinen liikenne toimii: esimerkiksi keskustasta pääsee kampukselle ja takaisin useamman kerran tunnissa aamusta iltaan. Autottomana hoidan liikkumisen kampukselle ja kaupungin sisällä jalan ja bussilla ilman ongelmia.

Voin suositella Lappeenrantaa, LAB-ammattikorkeakoulua ja tekniikan opintoja kaikille, jotka ovat niistä vähääkään kiinnostuneet. LABissa saat ajanmukaista ja osaavaa opetusta, ystäviä ja tutkinnon, jolla on arvoa työmarkkinoilla.