Palvelumuotoilijat haalitaan töihin koulun penkiltä – LABista valmistuu iso osa Suomen kaupunkimuotoilijoista

Puoli vuotta etuajassa valmistunut Riikka Ahonen kertoo olevansa ylpeä ensimmäinen LAB-ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutista valmistunut palvelumuotoilija. Hän työskentelee tällä hetkellä kaupunki- ja palvelumuotoilijana helsinkiläisessä muotoilutoimistossa, jonne paikka aukesi opintojen ollessa vielä kesken.

”Opinnäytetyöni Luonnolliset spotit – skeittaajat kaupunkitilan käyttäjinä teki vaikutuksen lopputyön ulkopuoliseen arvioijaan. Hän pyysi minut harjoitteluun ja sittemmin myös töihin yritykseensä, jossa parhaillaan työskentelen”, Ahonen sanoo.

Ensimmäisten vuosikurssilaisten erinomainen työllistymisprosentti ei ole LABin kaupunki- ja palvelumuotoilun lehtori Sara Ikävalkon mukaan kuitenkaan sattumaa, sillä työelämäyhteistyö on opintojen ajan jatkuvaa ja konkreettista. Lähes kaikki opintojaksot tehdään toimeksiantajalle, julkiselle tai yksityiselle sektorille.

”Tiiviin työelämäyhteyden avulla opiskelijat pääsevät verkostoitumaan alan toimijoihin ja saavat hyviä työharjoittelupaikkoja. Moni myös löytää työpaikan. Yritysten kanssa tehtävä yhteistyö avaa opiskelijalle näkymiä omaan ammatilliseen sijoittumiseen työelämässä”, Ikävalko pohtii.

Kaupunkimuotoilun koulutuskokonaisuus on kansallista kärkeä

Suomessa palvelumuotoilu juontaa juurensa kuluvan vuosituhannen alkuun. Muotoiluinstituutti oli etunojassa opettamassa palvelumuotoilua: ensin YAMK- ja täydennyskoulutuksina, sittemmin yhtenä teollisen muotoilun suuntautumislinjana ja lopulta omana AMK-tutkintokoulutuksenaan. Ikävalko on vastuuopettajan roolissa ollut rakentamassa LABin palvelumuotoilun koulutusta alusta saakka.

Palvelu- ja kaupunkimuotoilun väitöskirjaakin parhaillaan työstävä Ikävalko kertoo, että yksityisellä ja julkisella sektorilla on vasta viime vuosien aikana tunnistettu tarve ajatella palveluja ja yhteiskuntaa toisin. Inhimillisten ja tuotannollisten tekijöiden lisäksi yritykset hyötyvät palvelumuotoilusta yleensä myös taloudellisesti. Nykyään kaiken suunnittelun keskiössä on hyvä asiakaskokemus.

”Olemme muuttuneet teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi, jota ohjaavat palvelu- ja elämystaloudet. Palvelumuotoilu tarjoaa kehitystyölle kokonaisvaltaisen lähestymistavan, prosessin, menetelmät ja työkalut – tämä on suunnittelukentällä uutta. Palvelumuotoilu on käyttäjälähtöistä suunnittelua, jossa pohditaan asioita syvemmin ja päästään kiinni jopa ihmisen tiedostamattomiin tarpeisiin ja kokemuksellisuuteen. Tietoa ihmisten tarpeista ja toiveista voidaan soveltaa niin fyysisten kuin digitaalistenkin palveluympäristöjen kehittämisessä.”

LABin palvelumuotoilun koulutuksessa voi erikoistua kaupunkimuotoiluun, palvelumuotoiluun, strategiseen muotoiluun tai käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemuksen suunnitteluun – tai vaihtoehtoisesti ottaa syventäviä opintoja kaikkiin näihin liittyen. Kaupunkimuotoilu on yksi suosituimmista kokonaisuuksista.

”Olemme tietääkseni Suomen suurin kaupunkimuotoilijoiden kouluttaja, ja meiltä valmistuu tällä hetkellä maanlaajuisesti eniten kaupunkimuotoilijoita. Maailman muuttuessa kaupungistuminen on iso megatrendi, ja tarvitsemme parempia ja ihmislähtöisempiä palveluja niin kaupungeissa kuin urbaaneissa elinympäristöissäkin”, Ikävalko summaa.

Kaupunkimuotoilijoita tarvitaan oivaltamaan ihmisten tarpeita ja rakentamaan yhteiskuntaa niitä vastaaviksi. Kaupunkimuotoilussa tarkastellaan etenkin rakennettua ympäristöä, palveluja sekä kaupungin identiteettiä ja strategiaa.

”Kaupunkimuotoilussa maailmaa katsotaan kokonaisvaltaisesti ja tätä kautta luodaan ymmärrystä ihmisten tarpeista ja kokemuksista. Meidän pitää ymmärtää entistä tehokkaammin muuttuvia trendejä sekä jatkuvasti haistella erilaisia tulevaisuuksia ja siten rakentaa tulevaisuuskuvia yhdessä erilaisten sidosryhmien kanssa”, Ikävalko selventää.

”Palvelumuotoilun menetelmiä soveltamalla voi kehittää lähes mitä tahansa”

Tuore muotoilija Riikka Ahonen pitää palvelumuotoilun koulutusta laajana ja monialaisena kokonaisuutena, johon on mahdollista omilla valinnoilla vaikuttaa.

”Opintoihin kuuluu palvelumuotoilun lisäksi paljon muutakin, esimerkiksi kaupunkimuotoilua ja graafista suunnittelua. Tutkinnossa oli parasta se, että pystyin vapaavalintaisten kurssien avulla laajentamaan opintojani juuri haluamallani tavalla.”

Ahonen nimeää muotoiluajattelun ja siihen liittyvän epävarmuuden sietämisen yhdeksi tärkeimmistä koulutuksesta saamistaan taidoista. Opinnot kehittivät myös taiteellista ilmaisua ja luovuuden hyödyntämistä suunnittelun välineenä.

”Harjoittelimme opintojen aikana paljon myös tiimissä kehitetyn konseptin esittelemistä visuaalisen tarinan keinoin. Mieleenpainuvimpia kursseja olivat ehdottomasti plastisen sommittelun kipsivalujen tekeminen ja elävän mallin piirtäminen”, Ahonen muistelee.

LABin Muotoiluinstituutti, tuttavallisemmin Muotsikka, on tunnettu ainutlaatuisesta ilmapiiristään, jonka myös Ahonen allekirjoittaa. ”Uskon, että jokainen löytää Muotsikasta oman ihanan yhteisön, jonka kanssa hullutella ja tehdä siistejä juttuja niin koulussa kuin vapaa-ajallakin.”

Ahonen kannustaa kaikkia motivoituneita ja luovasta alasta kiinnostuneita hakemaan LABin Muotoiluinstituuttiin. ”Suosittelen palvelumuotoilun koulutusta erityisesti sellaiselle, joka on kiinnostunut ihan tavallisen elämän kokemusten kehittämisestä ja parantamisesta. Palvelumuotoilun menetelmiä soveltamalla voi kehittää lähes mitä tahansa.”

Palvelumuotoilua voidaan siis hyödyntää nykyään liki kaikessa ja kaikkialla, näin näkee asian myös palvelumuotoilukoulutuksen vastuuopettaja Sara Ikävalko.

”Palvelumuotoilun ytimenä on lähtökohtaisesti vuorovaikutus ja toistemme ymmärtäminen. Jotta me suunnittelijat voimme tehdä hyviä suunnitteluratkaisuja, meidän täytyy muiden kriteerien rinnalla ymmärtää, mitä käyttäjät ja ihmiset toivovat ja tarvitsevat sekä mistä he unelmoivat. Palvelumuotoilu tarjoaa keinoja ihmisten kohtaamiseen, ihmisten tarpeiden ymmärtämiseen ja parempien suunnitteluratkaisujen tekemiseen – toimialasta riippumatta.”