Ilmastoahdistus kertoo tunteiden tärkeän viestin

Ilmastoahdistus on yleisnimitys erilaisille tunteille, joita ilmastokriisi aiheuttaa. Niitä ovat esimerkiksi suru, pelko, avuttomuus ja hämmennys. Tunteet ovat yleistyneet, sillä 16–25-vuotiaista suomalaisista vastaajista jopa 31 % kokee, että ilmastonmuutos on vaikuttanut negatiivisesti päivittäiseen toimintakykyyn.

Sosiaalipsykologi Minerva Peijari käsitteli LAB-ammattikorkeakoulun ja LUT-yliopiston opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa tunteita Sustainability week -tapahtumassa. Työpajassa tunnistettiin, millaisia tuntemuksia ilmastoon ja ympäristöön liittyvät asiat ja uutiset aiheuttavat ja missä kehon kohdassa ne tuntuvat.

"Tunteet ovat kehon ja mielen viestejä, joilla on tarkoitus. Ne aiheuttavat reaktioita ja vaikuttavat toimintaan, siksi ne on syytä tiedostaa ja hyväksyä", Peijari pohjustaa.

Omia tunteita voi hahmottaa esimerkiksi puhumalla tai kirjoittamalla niistä tai piirtämällä ne. Lämpimästä syksystä iloitseminen, huono omatunto lihan syömisestä, ärsyyntyminen ympäristötietoisen ihmisen Instagram-sisällöstä, jätehuoneraivo. Ne ovat ympäristöön ja ilmastoon liittyviä miellyttäviä ja epämiellyttäviä tunteita – kaikki täysin sallittuja.

"On tärkeää löytää tasapaino omien miellyttävien ja epämiellyttävien tunteiden välillä ja vahvistaa omia tunnetaitojaan eli mentaalista resilienssiä", Peijari sanoo.

Mieli suojelee ilmastoahdistukselta

Resilienssiin eli psykologiseen joustavuuteen kuuluu erilaisten tunteiden ja muiden ihmisten näkökulmien hyväksyminen sekä selkeä käsitys omista tunteista ja arvoista. Peijari ohjaa hengittämään syvään ja pysähtymään oman elämän ja resurssien äärelle.

"Koita hyväksyä se, mitä voit ja et voi tällä hetkellä muuttaa arjessasi tai maailman politiikassa. Käytä vapautuva energia arvojesi mukaiseen elämään".

Ilmastoahdistusta voi lieventää myös rentoutumiskeinoilla, kuten liikunnalla. Lisäksi tulevaisuutta on joskus syytä ajatella kauhukuvien sijaan myönteisessä valossa. Vaikkapa tilanteessa, jossa kierrätyksen ratkaisut ovat levinneet globaalisti.

Omien tunteiden torjuminen, elämän vertailu muiden elämään tai toisen mielipiteiden muuttamispyrkimykset vähentävät ahdistusta yleensä vain tilapäisesti. Peijari kannustaa myös pohtimaan, mihin keskusteluihin kannattaa ylipäätään osallistua.

"Jos mielipiteesi haastetaan, joku esimerkiksi sanoo, ettei kasvisruokailusi auta ilmastoa, voit päättää osallistutko keskusteluun. Kun pyrit elämään omien arvojesi mukaista elämää, voit myös suhtautua toisten arvoihin ja mielipiteisiin rauhallisemmin, jopa uteliaasti".

LABissa kestävyysteema on osa opintoja

Myös omien vaikuttamismahdollisuuksien kartoittaminen edistää mielen hyvinvointia. Sen voi tehdä lisäämällä tietoisuutta, esimerkiksi opiskelun avulla.

LAB uudistaa työelämää paremmaksi kouluttamalla vastuullisesti ajattelevia ja kestävää kehitystä edistäviä osaajia. Opiskelijat perehdytetään orientoivalla opintojaksolla kestävän kehityksen tavoitteisiin, eettisyyteen sekä maapallon kestokykyyn

Koulutuksella saavutetun tietotaidon avulla on mahdollista toteuttaa ilmastonmuutosta hillitsevää toimintaa työelämässä tai laatia vastuullisuuden vetoomuksia päätöksentekijöille asiantuntevissa toimielimissä. Omien arvojen mukainen työ on tärkeä osa elämän merkityksellisyyttä.

"Työn ja muun elämän merkityksellisyys on henkilökohtainen asia, joka muodostuu kokemuksista, tunteista ja taidoista. Toisen elämää ei voi kopioida", Peijari painottaa.

Sosiaalipsykologi kannustaa joustavaan ajatteluun, tunteiden hyväksymiseen ja toiveikkuuteen. Niitä tarvitaan maailmassa, jota erilaiset kriisit ja uhkakuvat värittävät.

"Ahdistus yhdistettynä toiveikkuuteen on tutkitusti toimintaan motivoiva yhdistelmä", Minerva Peijari summaa.

Ensiapua ilmastoahdistukseen

1. Älä yritä ratkaista omia tai muiden tunteita pois, vaan suhtaudu niihin matkakumppaneina. Myös vaikeilta tuntuvat tunteet ovat tärkeitä, ja niillä on jotain kerrottavaa.
2. Luo tasapainoa itsesäätelyn avulla. Mieti, mikä on itselle sopiva määrä ottaa vastaan ja käsitellä asioita tai panna niitä syrjään.
3. Rutiinit auttavat arjessa: lepo, liikunta, ravinto, kokonaisvaltainen itsestä huolehtiminen sekä kehon ja mielen kuunteleminen.
4. Muista kahden tason näkökyky: kiinnitä huomiota isojen huonojen uutisten lisäksi myös pieniin hyviin muutoksiin.
5. Harjoita tietoista läsnäoloa: keskitä voimavarasi tähän hetkeen menneen tai tulevan murehtimisen sijasta.

Kuva: LUT-korkeakoulujen kampuksella käsiteltiin ilmastoahdistusta ja ympäristötunteita sosiaalipsykologi Minerva Peijarin johdolla. Live-työpaja järjestettiin rauhallisessa tilassa Sustainability week -tapahtumassa 2021.

Jutun lähteinä käytetty:
https://www.ymparistoahdistus.fi/artikkelit/tuoretta-tutkimustietoa-ilmastokriisin-mielenterveysvaikutuksista/
Tunne ry:n materiaalit / Minerva Peijari
LAB-ammattikorkeakoulun kestävä kehitys ja vastuullisuus