Rakennus- ja purkujätteen alitteessa potentiaalia uusiokäyttöön

Kuva
Alitepohjaisia betoniporsaita.
Alitepohjainen betoniporsas on jopa 40 prosenttia perinteistä kevyempi.
Rakennus- ja purkujätteen mekaanisessa käsittelyssä noin kolmannes materiaalista menee edelleen alitteena kaatopaikalle tai polttoon. Kyseessä on merkittävä materiaalivirta, jolle pitäisi kehittää uusiokäyttökohteita. LAB-ammattikorkeakoulussa kartoitettiin Päijät-Hämeen alueella syntyvälle alitteelle hyötykäyttömahdollisuuksia.

EU:n jätedirektiivin mukaan rakennus- ja purkujätteistä 70 prosenttia pitäisi päätyä kierrätettäväksi. Suomi ei ole vielä yltänyt vaadittuun kierrätysasteeseen, ja ongelmalliseksi ovat muodostuneet erityisesti kipsipitoiset ja orgaaniset jakeet, jotka vaikeuttavat alitteen hyödyntämistä. Noin 20–40 % rakennus- ja purkujätteestä jauhautuu käsittelyvaiheessa alitteeksi seulan pohjalle.

”Rakennus- ja purkujätteen mekaanisessa käsittelyssä syntyvä alite on hyödyntämätön materiaalivirta, jolle ei toistaiseksi ole muita käyttökohteita kuin kaatopaikkasijoitus tai poltto. Kumpikaan vaihtoehto ei ole kannattava, eikä edistä materiaalihyötykäytön tavoitteita”, projektipäällikkö Ville Puhakka LAB-ammattikorkeakoulusta sanoo.

Rakennusjätteen kierrätystavoitteissa onnistuminen vaatii jatkotutkimuksia erilaisista rakennusjätevirroista. LABin Lahden kampukselle investoitiin RAPA-hankkeen aikana laboratoriomittakaavan rakennus- ja purkujätteen metallien erotuslaitteisto sekä pelletöintilinjasto. Uudet hankinnat mahdollistavat esimerkiksi alitevirtojen tutkimuksen ja hyödyntämisen erilaisissa tuotteissa.

”Käytimme alitetta kiviaineksen korvikkeena betonissa, ja teimme muun muassa betoniporsaita. Alitepohjaisten liikenne-esteiden etuna on jopa 40 prosenttia kevyempi rakenne verrattuna perinteisiin betonituotteisiin. Laboratoriokokeet vahvistivat eri käyttökohteissa ja sääolosuhteissa testaamamme pilottituotteiden soveltuvan hyvin liikenne-esteiksi”, Puhakka kertoo.

Rakennus- ja purkujätteestä uutta vähähiilistä liiketoimintaa

Rakennus- ja purkujätteen materiaalihyötykäytön arvoketjun kasvattamiseen erikoistumalla Päijät-Hämeen alueen yritysten markkinaosuudet voisivat lisääntyä merkittävästi. Kesällä päättyneelle RAPA-hankkeelle suunnitellaan parhaillaan jatkohanketta, jossa tullaan keskittymään toimivien pilottien tuotteistamiseen, ominaisuuksien optimointiin ja taloudelliseen tarkasteluun.

“Raaka-ainetta on tarjolla pelkästään Päijät-Hämeessä kymmeniä kilotonneja, eli tuotekehitystä tulisi miettiä myös teollisessa mittakaavassa. Vaikka hankkeessa kehitetyt tuotteet osoittautuisivat kokonaistaloudellisesti toimiviksi ratkaisuiksi, tarvitsemme muitakin vaihtoehtoisia käyttökohteita. Sitä voimme edistää yhdessä alueen yritysten kanssa”, Puhakka esittää.

Rakennus- ja purkujätteen metallien erotuslaitteisto sekä pelletöintilinjasto ovat jatkossa myös yritysten käytettävissä, ja ne löytyvät kiertotalouslaboratorion palveluvalikoimasta.

Lue lisää rakennus- ja purkujätealitteesta tehdyistä pilottituotteista LAB Openista. RAPA – rakennus- ja purkujätealitteen vähähiiliset tuotteet -hanke on Päijät-Hämeen liiton rahoittama.

Lisätiedot:

Ville Puhakka
TKI-asiantuntija
ville [dot] puhakkaatlab [dot] fi

Kiertotalouslaboratorio

Rakennus- ja purkujätteen metallien erotuslaitteisto sekä pelletöintilinjasto löytyvät kiertotalouslaboratorion palveluvalikoimasta.

Tilaa uutiskirje!

» LABin uutiskirje tarjoaa uusimmat kuulumiset suoraan sähköpostiisi kerran kuukaudessa. 

» Hakijan uutiskirjeestä saat sähköpostiisi ajankohtaiset tiedot ja vinkit hakemiseen sekä valintaan liittyvissä asioissa.

Sijainti