Varhaiskasvatuksen sosionomin vahvan osaamisen tunnistaminen ja arvostaminen lisäisivät alan veto- ja pitovoimaa

Kuva
LAB student life
Varhaiskasvatuksen tehtävänimikkeet muuttuivat 2018 voimaan tulleen varhaiskasvatuslain myötä, kun varhaiskasvatukseen muodostettiin uusi, varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänimike. Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty mainituilla opinnoilla.

Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävänkuva ja palkkaus ovat kuitenkin vielä auki. Talentia (2020) on laatinut ehdotuksen sosionomin tehtäväkuvaksi. Ehdotuksessa varhaiskasvatuksen sosionomin keskeisiä tehtäviä ovat lapsiryhmän opetus- ja kasvatustehtävät sekä perheiden kanssa tehtävä että monialainen yhteistyö. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto (2017) on todennut, että varhaiskasvatuksessa sosionomit (AMK) toimivat lasten kasvun ja kehityksen sekä perheiden hyvinvoinnin tukena. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartassa vuosille 2017–2030 kuvataan, että varhaiskasvatuksen sosionomien erityisosaamista on lasten ja perheiden arjen ja mahdollisen tuen tarpeiden tunnistaminen sekä yhteistyö sosiaali- ja terveysalan verkostojen kanssa (Karila ym., 2017).

Monet kunnat ovat laatineet tai parhaillaan laatimassa sosionomin tehtäväkuvausta ja palkkausta. Lisäksi hankerahoituksella on tehty ja tehdään edelleen pilottikokeiluja varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvan kehittämiseksi ja laatimiseksi (Laitinen, 2021). Varhaiskasvatuksen koulutuksen arviointiraportissa (KARVI, 2013) todettu, että varhaiskasvatuksen koulutus- ja ammattirakenteiden väliset suhteet ovat aiheuttaneet hämmennystä sekä varhaiskasvatuksen kentällä että varhaiskasvatuksen koulutuksessa. Varhaiskasvatuksen lakiuudistukseen ei ole sisällytetty arviointiryhmän toivomaa tietoa siitä, millaista osaamista varhaiskasvatuksen työtehtävät edellyttävät ja millaisella ammatti- ja koulutusrakenteella tätä osaamista voidaan tuottaa (KARVI, 2013; Karila, Kosonen & Järvenkallas, 2017).

Varhaiskasvatuksen sosionomiopiskelijat pohtimassa uutta tehtäväkuvausta

Tehtävänimikkeiden muutos aiheuttaa varhaiskasvatuksen henkilöstössä, alan opiskelijoissa ja varhaiskasvatuksen opintoja suunnittelevissa hämmennystä, mutta myös toiveikkuutta ja uskoa tulevaisuuteen. LAB-ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden varhaiskasvatuksen opintojakson syksyn 2021 ryhmä sai tehtäväkseen pohtia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuvaa ja roolia. Opiskelijoiden oppimistehtävään sisältyivät haastattelut, jotka opiskelijat toteuttivat työharjoittelupaikoillaan. Opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että varhaiskasvatuksen sosionomi nähdään ammattilaisena, joka osallistuu tiimissä lapsen kokonaisvaltaisen kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä tukee erityisesti lapsen osallisuutta, vuorovaikutustaitoja, ryhmähenkeä että ehkäisee kiusaamista ja syrjäytymistä. (LAB-ammattikorkeakoulu, 2021.) Varhaiskasvatuksen sosionomi työskentelee korkeakoulutettuna pedagogina lapsiryhmässä.

Opiskelijat näkevät, että varhaiskasvatuksen sosionomilla on merkittävä rooli perheiden tukijana sekä perheiden hyvinvointiin ja riskitekijöihin liittyvien asioiden tunnistamisessa. Vahvan palvelujärjestelmäosaamisensa avulla varhaiskasvatuksen sosionomi voi ohjata perheitä tarvittaessa sosiaalipalveluiden piiriin. Varhaiskasvatuksen sosionomi toimii yhteistyössä lapsen ja perheen moniammatillisen verkoston kanssa sekä linkkinä varhaiskasvatuksen ja yhteistyöverkoston välillä. Varhaiskasvatuksen sosionomilla on myös tärkeä rooli myönteisen ja monipuolisen tiimityön ylläpitäjänä ja kehittäjänä, jossa jokaisen tiiminjäsenen vahvuudet otetaan huomioon ja tietoa jaetaan, jotta lasten ja perheiden kokonaisvaltainen hyvinvointi toteutuu. (LAB-ammattikorkeakoulu, 2021.)

Varhaiskasvatuksen sosionomi nähdään uusien yhteistyömallien luojana, jolla on sekä vahva pedagogiikan että sosiaalialan palvelujärjestelmäosaaminen. Varhaiskasvatuksen sosionomi tukee perheitä matalalla kynnyksellä päivittäisissä varhaiskasvatuspalveluissa. Varhaiskasvatuksen sosionomi voi siten tuoda tiimiin uudenlaista ja päivitettyä sosiaalialan tietotaitoa, joka helpottaisi perheiden hyvinvoinnin riskitekijöiden tunnistamista ja ongelmien ennaltaehkäisyä. (LAB, 2021.)

Opiskelijoiden vastauksista käy ilmi, että varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva on varhaiskasvatuksen kentällä vielä varsin tuntematon: varhaiskasvatuksen sosionomeja toimii päiväkodeissa vielä hyvin vähän ja tehtäväkuvauksia ollaan vasta laatimassa. Vielä ei ole selvillä se, miten työnjako tapahtuu varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin tehtävien välillä. (LAB, 2021.)

Varhaiskasvatuksen sosionomeja tarvitaan yhteiskunnallisesti merkittävään työhön

Ammattibarometrin (2021) mukaan varhaiskasvatuksen opettajista on pulaa useimmissa Suomen kunnissa. LAB-ammattikorkeakoulutuksen sosionomikoulutuksen lehtorit Murto ja Kokko-Muhonen (2021) toteavatkin, että varhaiskasvatuksen sosionomin koulutus tuottaa vahvaa osaamista liittyen lasten hyvinvoinnin, tunne-elämän ja vertaissuhteiden tukemiseen sekä vuorovaikutusosaamisen tukemiseen kasvattajatiimissä. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamisen tunnistaminen tulisikin nähdä osana ratkaisua tämänhetkiseen varhaiskasvatuksen työvoimapulaan Suomessa (Murto & Kokko-Muhonen, 2021).

Opetus- ja kulttuuriministeriön (2020) laatimien Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositusten mukaisesti varhaiskasvatuksen koulutusten ja sidosryhmien tulee yhdessä edistää myönteisen kuvan muodostumista varhaiskasvatuksesta. Varhaiskasvatuksessa tehdään yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jossa avautuvat mahdollisuudet mielekkääseen, samaan aikaan vaativaan ja luovaan työhön (OKM, 2020).

Varhaiskasvattajan, niin varhaiskasvatuksen opettajan, sosionomin kuin varhaiskasvatuksen hoitajankin työnkuva on laaja ja vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja omien vahvuuksien hyödyntämiseen ovat merkittävät. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen varhaiskasvatusverkosto (2021) on huolissaan siitä, että ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen suuntautumisen vetovoima on vähentynyt huolestuttavasti (Väliaho & Hakanen, 2021). Pätevien ja motivoituneiden työntekijöiden kouluttaminen alalle ja sen alan vetovoimaisuuden lisääminen palkkauksen ja resurssien kautta ovat seikkoja, joihin on panostettava nyt ja lähitulevaisuudessa.

Opetusministeri Li Andersson (2021) onkin kutsunut varhaiskasvatuksen henkilöstön, lainsäädännön ja työnantajan edustajia keskustelemaan siitä, miten varhaiskasvatuksen vetovoimaa ja työoloja voidaan yhdessä kehittää. Varhaiskasvatuksen sosionomeja ja muita varhaiskasvatuksen ammattikuntia tarvitaan, jotta jokaisen lapsen oikeus laadukkaaseen ja hyvään opetukseen ja kasvatukseen toteutuu tasavertaisesti. Varhaiskasvatuksen sosionomilla voisikin olla merkittävä rooli sekä lapsen kasvun ja kehityksen tukemisessa että erityisesti lasten välisten sosioekonomisten erojen tasaamisessa. Varhaiskasvatuksen sosionomin palkkaus ja työn arvostuksen saattaminen vastaamaan työn vaativuutta lisäisi alan houkuttelevuutta (Varsa, 2021).

Kirjoittajat:

Minna Hallman, sosionomi (AMK), varhaiskasvatuksen opettaja, Tampereen yliopiston varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija | minna [dot] hallmanattuni [dot] fi

Tiina Vaara, lehtori, varhaiskasvatuksen tiimin opettaja, LAB-ammattikorkeakoulu | tiina [dot] vaaraatlab [dot] fi

 

LÄHTEET

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. (2017). Sosionomi tuottaa hyvinvointia läpi elämänkaaren, Ammattikorkeakoulutus sosiaalialan muutoksen edistäjänä. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry:n selvitys sosiaalialan tilanteesta ja kehityksestä 2017. Helsinki: Arene. 

Andersson, L. (2021). Suomi tarvitsee laadukasta varhaiskasvatusta ja hyvinvoivia varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö 26.10.2021.

Karila, K., Kosonen, T. & Järvenkallas, S. (2017). Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017–2030. Suuntaviivat varhaiskasvatuksen osallistumisasteen nostamiseen sekä päiväkotien henkilöstön osaamisen, henkilöstörakenteen ja koulutuksen kehittämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:30. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö. 

Korkeakoulujen arviointineuvosto KARVI (2013). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa. Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. 

LAB-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen varhaiskasvatuksen opintojakson opiskelijat (2021). Varhaiskasvatuksen sosionomi oppivassa yhteisössä -oppimistehtävä. LAB-ammattikorkeakoulu.

Laitinen, J. (2021). Varhaiskasvatuksessa on paljon työtä sosionomeille. Artikkeli. Talentia-lehti. Viitattu 30.11.2021. 

Murto, P. & Kokko-Muhonen, O. (2021). Varhaiskasvatus tarvitsee lisää osaamista ja osaajia. LAB-ammattikorkeakooulu. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö (2020). Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämissuositukset. 

Talentia (2020). Varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäväkuva. 

Työ- ja elinkeinoministeriö (2021). Ammattibarometri. 

Varsa, M. (2021). Varhaiskasvatuksen sosionomit tukevat lapsen sosiaalista kasvua. Helsingin sanomat 6.12.2021. 

Väliaho, P. & Hakanen, S. (2021). Varhaiskasvatuksen veto- ja pitovoimaa on parannettava. Helsingin sanomat 1.12.2021. 

Lisätiedot:

Uusimmat uutiset